Kaksi lasta ja omakotitalo

Niin kai sen piti mennä, siinä naiivissa mielessäni olin tämän kuvitellut. Ihana mies rinnalla, oma asunto (ei nyt sentään omakotitaloa, mutta oma tönö silti), häät, kotieläin ja enää puuttuisi pienten jalkojen tepastelu. Olen paljon kirjoittanut myös hoitojen tuomasta stressistä, henkinen puoli ehdottomasti on se kaikista vaikein ollut. Ne monet pettymykset; hoitojen toimimattomuudesta, hoitojen liian kovasta toimivuudesta, hoitojonoista sekä tauoista ja tietenkin se pahin, monista negatiivisista testeistä. Jos voisi sanoa niin olen myös liian tietoinen oman kropan toiminnasta joten kaikki on hyvin aikataulutettua. On tässä henkisen stressin lisäksi myös fyysinen jaksaminen ja välillä myös taloudellinen stressi.

Mun kroppa suhteellisen hyvin kestää lääkkeitä, yleensähän se on toi maha mikä reagoi kaikkeen. Olen kokeillut liittyen lapsettomuushoitoihin varmaan kymmeniä eri lääkkeitä. Osa on jätetty nopeasti pois, koska ne eivät ole toimineet ja osaa on ajan saatossa muokattu. Olen vuosien aikana pumpannut itseeni paljon eri hormooneja jotta tämä kroppa toimisi oikein. Joskus sitä miettii, että mitkä vaikutukset näillä on mun vartalolle. Täytän pian 30 - vuotta ja ostin taannoin itselleni dosetin, kaikki lääkkeet ei suinkaan ole lapsettomuuteen liittyvää. Minä, entinen piikkikammoinen olen myös pistänyt itseäni satoja kertoja, jotta meillä olisi mahdollisuus omaan perheeseen. Olen ainakin toistaiseksi välttynyt hoitojen pahimmilta haittavaikutuksilta, tällä hetkellä eniten vaivaa diabeteslääkkeenäkin käytetty metformiini. Tämä lääke on aika tujua mahalle, mutta niin sitä vaan syö toivoen siitä olevan apua hormoonitoimintaan. Pahin haittavaikutus tällä hetkellä olisi hyperstimulaatio jonka riskiryhmään kuulun. Kestäisin mä senkin jos se takaisi meille pienen ihmeen!

Mitä talouteen tulee niin on tää "lysti" halpaa verrattuna jos olisimme hoidoissa yksityisellä. Hoitoihin ja lääkkeisiin ollaan yhteensä käytetty tuhansia euroja, tarkkaa summaa en ole laskenut, mutta useampi tuhat niihin on mennyt. Välillä keljuttaa maksaa laskuja, koska hoidot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Toki tietennkin Töyhtiäisen, mutta ei sen jälkeen. Tuntuu tässäkin kohtaa kovin epäoikeudenmukaiselle, että tästäkin rahastetaan. Yritän kuitenkin lohduttautua, että monessa muussa maassa tämä lysti on vielä kalliimpaa. En edes uskalla ajatella mitä sitten jos julkisen puolen hoidot eivät tuo meille lasta ja pitäisi lähteä yksityisellä. Se on nimittäin tuhansia euroa per IVF - kierros. Hullua sanon minä!