Kolmas kerta toden sanoo

Oli pakko googlettaa mistä moinen sanoita on peräisin. Ilmeisesti se juontaa juurensa aika moneen eri suuntaan, niin uskontoon, Egyptiin kuin Kalevalaankin. Se miksi otsikoksi valikoitui juuri tämä, tulee siitä, että kolmas alkion siirto lähenee. Huomenna olisi ultra jossa katsotaan kohdun limakalvon paksuus ja rakenne, sen perusteella sitten päätetään alkion siirto päivä. Jos kaikki nyt menee oletetusti, tulisi siirto olemaan varmaan ensi viikolla. Jotenkin minulla on taas huono etiäinen, että siirtoa ei voida edes tehdä. Kohdussa on taas jotain nestettä tai limakalvo ei suostu yhteistyöhön. "Pessimisti ei pety", kuten sanonta kuuluu.

Jos kuitenkin siirtoon päästään alkaa odotukset olemaan aika kovat. Varsinkin jos alkio on hyvä laatuinen ja kohdun limakalvo suotuisa. Ei pitäisi antaa itselleen edes lupaa ajatella, että jospa nyt tärppäisi. Pettymys on nimittäin niin karvas jos ei näin käykään. Kaiken lisäksi tuo inhottava perhejuhla joulu häämöttää tuolla ja tulokset tulisi luultavasti juuri ennen sitä. En tiedä olisiko se liikaa pyydetty, että siihen saumaan se toivonkipinä elämästä saataisiin. Muutenkin jo nyt ahdistaa koko joulu, se on vaan pakollinen pyhä joka jälleen korostaa meidän menetystä.

Voi onneksi minun ei tarvitse nyt kaupassa työskennellä ja kuunnella "ihania" joululauluja ja palvella ihmisiä, jotta he saisivat perheelleen mitä ihanimmat joululahjat. Kaikki lahjat mitä meinasin hankkia niin pyrin hankkimaan netistä, jotta välttyisin siltä kaikelta ällöttävältä. Jos on pakko kauppaan astella, niin poukkoilen kaupat nopeasti läpi. Yksi tärkeä lahja, mutta raskas lahja on kuitenkin hankittava. Joulupuu -keräyksen joulukuusesta kävin hakemassa lapun jossa lukee "tyttö 0-2 -vuotta". Voin hetkeksi kuvitella, että saan ostaa lahja Töyhtiäiselle ja meilläkin olisi edessä se perhejoulu. Lahja menee vielä hyvään tarkoitukseen. Luulen, että se tekee jonkun pienen tytön hyvin onnelliseksi niin kuin tekisi Töyhtiäisenkin.